Tutkivan journalismin yhdistys on myöntänyt tänä vuonna uuden palkinnon, Journalismin johtotähti -palkinnon Ylen toimittajille Minna Knus-Galánille ja Kjell Lindroosille. Palkinto myönnettiin Panaman papereihin liittyvistä paljastuksista.

Vuoden 2016 Lumilapio-palkinnon yhdistys myönsi Turun Sanomien Rebekka Härköselle. Palkinto annettiin juttusarjasta, joka paljasti Kupittaan sairaalan suljetun osaston väärinkäytökset.

Minna Knus-Galán on mukana kansainvälisessä tutkivien toimittajien järjestössä ICIJ:ssä, joka palkittiin huhtikuussa Pulitzer-palkinnolla Panaman papereiden tutkinnasta.

Minna Knus-Galánille ja Kjell Lindroosille ojennettiin alkuvuodesta myös Koura-pääpalkinto. Voitto tuli Panaman papereita käsittelevälle Yle TV1 ja Yle Fem kanavien yhteistuotannolle MOT: Maailman suurin tietovuoto. Ohjelma palkittiin viikoittaisten ja sarjamuotoisten asiaohjelmien -sarjassa.

Euroopan parlamentti hyväksyi 18. toukokuuta Brysselissä käydyssä äänestyksessä asetuksen verkkosisältöjen ns. portabiliteetista eli siirrettävyydestä. Jatkossa EU-maiden kansalaiset voisivat käyttää asuinmaassaan tilaamaansa tai hankkimaansa sisältöä oleskellessaan tilapäisesti toisessa EU-jäsenvaltiossa.

Päätös koskee ensisijaisesti maksullisia verkkosisältöpalveluita. Yle Areenan kaltainen ilman rahallista maksua tarjottava verkkosisältöpalvelu voi halutessaan ottaa siirrettävyyden käyttöön. Silloin palvelun täytyy tunnistaa käyttäjiensä ns. asuinjäsenvaltio eli se EU-valtio, jossa käyttäjä asuu.

Areenan osalta se tarkoittaa, että Ylen palveluiden käyttäjän asuinvaltioksi täytyy tunnistaa Suomi. Näin Yle voisi poistaa luotettavasti tunnistetuilta käyttäjiltä Areenan käytön maarajoitukset EU:n sisäisten matkojen ajaksi.

“Toteutamme tämän tunnistamisen Yle Tunnukseen liitettävän pankkitunnistautumisen avulla”, toteaa Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti.

Joissain tapauksissa Ylen sisältöjen käyttö Suomen rajojen ulkopuolella on nyt estetty ns. geoblokkauksella. Sen piiriin kuuluvat lähinnä urheilu ja kansainväliset sisällöt sekä tietyt ohjelmat, joiden sisältämä musiikki rajoittaa niiden käyttöä Suomen rajojen ulkopuolella tekijänoikeussyistä.

EU:n ministerineuvoston tulee vielä hyväksyä siirrettävyysasetus. EU:n jäsenmailla on tämän jälkeen yhdeksän kuukautta aikaa saattaa säännöt voimaan.

Asetus liittyy EU-komission digitaalisten sisämarkkinoiden (Digital Single Market) ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa kuluttajien mahdollisuutta käyttää sisältöpalveluita koko EU:n sisämarkkinoiden alueella.

Yhteistoimintaneuvottelut Ylen ruotsinkielisessä yksikössä alkoivat 15.3. ja niiden piirissä on ollut yhteensä 161 henkilöä Svenska Ylen uutisista, faktasta ja fiktiosta sekä julkaisuosastolta ja toiminnan kehityksestä. Yt-menettely päättyi 19. toukokuuta 2017.

Päättyneiden neuvotteluiden jälkeen 42 tehtävää lakkasi ja 30 uutta tehtävää syntyi. Yhteensä vähennys on 20 henkilötyövuotta ja 7 henkilöä irtisanotaan. Yt-menettelyn alkaessa arvio oli, että korkeintaan 18 henkilöä irtisanottaisiin.

Yhteistoimintamenettelyn taustalla on muun muassa parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus ohjelmien ja palveluiden hankinnan lisäämisestä.

“Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta. Eläkkeelle siirtymisten lisäksi uudelleenorganisointi alensi vähennystarvetta”, sanoo Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten.

Lisätiedot:
Marit af Björkesten, johtaja, Svenska Yle, p. 09 1480 5396
marit.af.bjorkesten@yle.fi

Sebastian Hillin teos Reachings menestyi radioyhtiöiden kansainvälisessä nykymusiikin katselmuksessa Italian Palermossa toukokuussa. Hillin sävellys valittiin alle 30-vuotiaiden säveltäjien sarjan parhaaksi.

Kansainvälinen säveltäjärostrum järjestettiin Palermossa 64. kerran. Radioyhtiöt tuovat katselmukseen taltioimiaan teoksia. Katselmuksen tavoite on edistää uuden musiikin kuuluvuutta ja radiosoittoa. Esimerkiksi viime vuonna suosittelulistalle päässeet teokset saivat noin 800 radiolähetystä.

Yle vei katselmukseen Hillin (s.1990) Reachings-teoksen lisäksi Sauli Zinovjevin (s.1988) Batterian. Molemmat oli äänitetty Musica nova Helsinki -festivaalin konsertissa Musiikkitalossa helmikuussa, ja ne esitti Radion sinfoniaorkesteri André de Ridderin johtamana.

Vuonna 2001 Uljas Pulkkiksen Enchanted Garden voitti säveltäjärostrumin yleisen sarjan.

Voittoisa orkesteriteos saa laajan radiosoiton. Lisäksi palkintona on uuden teoksen yhteistilaus Ruotsin radiolta, Rostrum+-projektilta ja Kansainväliseltä musiikkineuvosto IMC:ltä.

Yle TV1:ssä suorana lähetettyä presidentti Mauno Koiviston siunaustilaisuutta ja surusaattoa seurasi lähes koko lähetyksen ajan yli miljoona katsojaa. Siunaustilaisuuden alkaessa katsojia oli 940 000 ja enimmillään lähes 1,2 miljoonaa (1,183 milj.).

Hautajaispäivän tapahtumia välitettiin 25.5. myös muilla Ylen kanavilla radiossa ja verkossa. Yle Areenassa Mauno Koivistoon liittyviä ohjelmia käynnistettiin helatorstaina 350 000 kertaa.

Hautajaistilaisuuden tapahtumien ja tunnelmien välittämisessä yleisölle tehtiin myös poikkeuksellista yhteistyötä. Ylen televisiokuva oli myös muiden mediayhtiöiden käytettävissä.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen jättää tehtävänsä.

Ylen hallitus, toimitusjohtaja ja päätoimittaja Jääskeläinen ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että Jääskeläinen jättää tehtävänsä Ylessä, koska edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut. Jääskeläinen luopuu Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajan ja vastaavan päätoimittajan tehtävästä välittömästi.

Hallitus on nimennyt Svenska Ylen johtajan Marit af Björkestenin vt. johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi Uutis- ja ajankohtaistoimintaan 1.6. alkaen. Seuraajahaku käynnistetään välittömästi. Kesäkuun alkuun asti vastaavan päätoimittajan sijaisena toimii päätoimittaja Riikka Venäläinen. Marit af Björkesten on toiminut aiemmin erilaisissa journalistissa johtotehtävissä ja vuodesta 2012 Svenska Ylen johtajana.

Ylen hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 29.5. Hallitus painottaa, että Ylen journalismin tulee jatkossakin perustua totuudenmukaiseen, olennaiseen ja monipuoliseen tiedonvälitykseen. Yle on journalismissaan sitoutunut sisältöjen ja journalismin eettiseen ohjeistoonsa sekä Journalistin ohjeisiin ja Julkisen sanan neuvostoon niiden toteutumisen valvojana.

“Hallitus arvostaa Jääskeläisen työtä laadukkaan journalismin edistäjänä. Nyt tehdyn ratkaisun tarkoitus on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan toimintaedellytysten ja työrauhan turvaaminen“, sanoo Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

“Atte Jääskeläinen on luotsannut Ylen uutistoimintaa tasan kymmenen vuotta. Hän on kehittänyt uutisorganisaatiota näkemyksellisesti ja johtanut toimintaa yli digitaalisen murroksen. Ylen uutiset nauttivat suomalaisten vankkaa luottamusta. Ylen uutistoiminta on noussut Jääskeläisen kaudella myös kansainväliseksi esikuvaksi”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen.

“Koen, että Ylen rooli yhteiskunnassa on tärkeämpi kuin oma roolini Ylessä. Pyrkimykseni johtaa Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta vastuullisen journalismin tiellä on ollut epäilyksen alla. Toivon, että tämä päätöksemme palauttaa Yleen työrauhan”, sanoo Atte Jääskeläinen.

Atte Jääskeläinen aloitti työnsä Ylessä vuonna 2006 ja hän on toiminut Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana 1.6.2007 alkaen. Ennen Yleä Jääskeläinen työskenteli Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana.

Lisätiedot:
Lauri Kivinen, toimitusjohtaja, Yle, p. 09 1480 5004

Yle voi jatkaa alueellisten verkkouutispalveluiden tarjontaa ja personointipalveluiden kehittämistä. Ylen hallintoneuvoston ennakkoarviointi on valmistunut ja hallintoneuvosto päätti asiasta kokouksessaan 30.5.2017.

Ylen alueellinen verkkouutispalvelu ei ennakkoarvioinnin perusteella vaikuta kielteisesti alan markkinaan. Ei myöskään ole säädösten mukaisia perusteita tekstipohjaisen alueellisen uutistarjonnan kieltämiselle. Hallintoneuvoston mukaan Ylen kuuluu hyödyntää eri teknologioita ja osaltaan edistää verkkopalveluiden käytön kehitystä.

Ennakkoarvioinnin lausunnoissa todetaan, että Ylen alueellisen verkkouutistarjonnan supistaminen tai lopettaminen todennäköisesti tai ainakin mahdollisesti heikentäisi kansalaisten mahdollisuuksia saada alueellisia uutispalveluja.

Personointi puolestaan lisää kansalaisten osallistumisedellytyksiä ja palvelee erityisryhmien tarpeita. Näin personointi toteuttaa yleisradiotoimintaan kuuluvaa demokratiaa ja erityisryhmien huomioimista.

Hallintoneuvosto esitti, että Yle laatisi linkittämisen periaatteet ja että periaatteet julkaistaan.

Hallintoneuvosto päätti 14.2. käynnistää ennakkoarviointimenettelyn. Sen valmistelivat hallintoneuvoston asiantuntijat, asianajaja Ilkka Aalto-Setälä Asianajotoimisto Borenius Oy:stä ja professori Hannu Nieminen. Arvioinnin yhteydessä pyydettiin lausunnot mm. alueellisilta uutistoimijoilta, toimialan etujärjestöiltä, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta sekä Viestintävirastolta.

Ennakkoarviointi on Yle-laissa hallintoneuvostolle annettu velvoite arvioida olennaisia muutoksia Ylen julkisessa palvelussa. Ennakkoarviointiin kuuluu myös avoin kysely markkinaosapuolille ja intressiryhmille. Päätökset ja julkisiksi merkityt lausunnot julkaistaan Ylen yhtiösivuilla. Lisää tästä ennakkoarvioinnista

Lisätiedot:
Kimmo Kivelä, Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, p. 050 512 0061

Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Tämä vastaus on lähetetty Helsingin Sanomille 30.5.2017.

Leena Virtanen toivoo kolumnissaan (HS 30.5.), että Yle Teeman ja Femin ohjelmat erottuisivat paremmin toisistaan perinteisen tv:n ohjelmatiedoissa.

Yle Teema ja Yle Fem ovat itsenäisiä kanavia. Ne löytyvät omina kokonaisuuksinaan Yle Areenassa. Siellä kummankin brändin sisällöt ovat katsottavissa milloin ja missä kukin haluaa. Tämän on Virtanenkin hyvin huomannut.

Televisiossa ne jakavat saman kanavapaikan, joka on nimetty selvyyden vuoksi näiden kahden kanavabrändin mukaan: Yle Teema & Fem. Sen, milloin kanavapaikalta tulee Femin milloin Teeman ohjelmaa, kerromme televisiossa visuaalisin keinoin eli esimerkiksi lähetyksen nurkkatunnisteella ja värein. Femin ohjelmista kerrotaan Femin vihreällä, Teeman ohjelmista Teeman oranssilla.

Ohjelmatiedoissa, jotka lähetämme lehdille ja joita jaamme omassa sähköisessä ohjelmaoppaassamme kanavabrändit eivät valitettavasti vielä erotu. Leena Virtanen on tässä asiassa ihan oikeassa. Olemme puutteesta tietoisia ja etsimme siihen parasta teknistä ratkaisua. Tavoitteena on, että myös perinteisen tv:n puolella Yle Femin ja Yle Teeman ystävät löytävät haluamansa sisällöt, esimerkiksi Teemalauantain, mahdollisimman helposti.

Petri Jauhiainen
julkaisupäällikkö, Yle TV ja Areena

KTM Johanna Törn-Mangs on nimitetty Svenska Ylen vt. johtajaksi ja vt. vastaavaksi toimittajaksi.

Törn-Mangs ottaa tehtävän vastaan Marit af Björkestenin siirtyessä Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi. Törn-Mangs aloittaa tehtävässään 1.7.

Johanna Törn-Mangs työskentelee tällä hetkellä Ylessä mediapäällikkönä. Aiemmin hän on toiminut Svenska Ylen verkkopäällikkönä sekä Ylen kirjeenvaihtajana New Yorkissa. Törn-Mangsilla on pitkä journalistinen kokemus myös Hufvudstadsbladetista ja KSF Mediasta.

Vt. johtajana Törn-Mangs vastaa sisällöistä ja julkaisusta Ylen kaikissa ruotsinkielisissä välineissä.

Törn-Mangs kuuluu Ylen johtoryhmään ja raportoi Ylen toimitusjohtaja Lauri Kiviselle.

Lisätiedot:
Marit af Björkesten, vt. johtaja ja vastaava toimittaja, Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminta, marit.af.bjorkesten@yle.fi, p. 09 1480 5396

Ylen Kirjojen Suomi -hankkeen mainoselokuvat ”Love” ja ”The End” voittivat kaksi kultaa ja kaksi hopeaa viime yönä Suomen aikaa New Yorkissa Communicator Awards –kilpailussa.

Sekä ”Love” että ”The End” saivat kultaiset Award of Excellence –palkinnot kilpailusarjoissa Best Commercials / General-Public Service ja Best Film / Video Education / Educational Institutions.

Molempien käsikirjoitukset palkittiin hopeisilla Award of Distinction –palkinnoilla. Sarjat ovat Commercial Craft categories / Copywriting sekä Film/Video / Television Craft Categories – Copywriting. Molemmat teokset on ohjannut Ylen ohjaaja Tero Wolff. Käsikirjoittaja on Mayreth Wolff. Kansainvälistä Communication Awards-kilpailua johtaa ja tuomaroi Academy of Interactive and Visual Arts (AIVA).

Kirjojen Suomi on Ylen itsenäisyyden juhlavuoden suuri kirjallisuushanke ja hyväksytty Suomi100-hanke. Se tarjoaa kaikille suomalaisille mm. yli 100 radio-ohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, viitisenkymmentä kirjallisuus-podcastia sekä suuren nettisivuston yle.fi/kirjojensuomi. Sivustolta voi klikata suoraan Kansalliskirjaston Kirjojen Suomi -verkkokirjastoon lukemaan ohjelmissa käsiteltyjä verkkokirjoja, osallistua lukupiireihin, katsoa ohjelmia, lukea blogeja - ja paljon muuta. Seuraavat sata tv- ja radio-ohjelmaa julkaistaan juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Voittaneet teokset ”Love” ja ”The End” ovat Kirjojen Suomen tuottamia mainoselokuvia. Molemmat teokset on ohjannut Tero Wolff ja käsikirjoittanut Mayreth Wolff. Kuvaajana toimi Hannu Kettunen. Säveltäjänä toimivat Sakari Salli ja Tuomas Wäinölä, leikkaajana Juho Virolainen, graafikkona Petri Kärenlampi, lavastajana Lea Sipilä ja Josetta Ryynänen-Brotherus, pukusuunnittelijana Pirjo Valkeapää ja Make Up Artistina Kati Koskela. Apulaistuottajana toimi Katja Peltohaka. Mainoselokuvasarjan on tuottanut Tuula Länsisalmi Yle Kulttuuri ja Viihteestä.

Kirjojen Suomi -mainoselokuvasarjan tekijät:
Tuottaja Tuula Länsisalmi
Ohjaaja Tero Wolff
Käsikirjoittaja Mayreth Wolff
Apulaistuottaja Katja Peltohaka
Kuvaaja Hannu Kettunen
Leikkaus Juho Virolainen
VFX-Artisti Lasse Kilpiä
Musiikki Sakari Salli, Tuomas Wäinölä
Graafikko Petri Kärenlampi
Lavastus Lea Sipilä, Josetta Ryynänen-Brotherus
Puvustaja Pirjo Valkeapää
Tuotantokoordinaattori Tiina Hietanen
Maski Kati Koskela
Ompelija Jaana Björklund
Vedenalaiskuvaus Mika Tertsunen
Kameramies Kim Landen
Valaisijat J P Leskinen, Juha Saikkonen
Äänisuunnittelija Antti Kukkavuori
Äänitarkkailijat Pekka Pylkkö, Ahti Korhonen
Tehosteet Heikki Granström
Värimäärittely Marko Terävä
Casting Mirka Kleemola

Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Tämä vastine on julkaistu Aamulehdessä 14.5.2017.

Ilkka Koppinen kysyi mielipidekirjoituksessaan (AL 9.5.), mitä vanhukset saavat Yle-verolla.

Yle on koko kansan Yle ja haluaa monipuolisella tarjonnallaan tavoittaa kaikki suomalaiset, iästä, varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Kaikki suomalaiset saavat Yle-verolla neljä televisiokanavaa kolmella kanavapaikalla, myös teräväpiirtona, kuusi radiokanavaa, digitaalisia radiopalveluja, teksti-tv:n ja kattavat palvelut verkossa, kuten esimerkiksi Yle Areenan ja mobiilipalvelut.

On selvää, ettei kaikki Ylen tarjonta miellytä kaikkia eivätkä kaikki sisällöt tavoita aina kaikkia suomalaisia. Tutkimusten mukaan vanhemmat ikäpolvet ovat kuitenkin tyytyväisiä Ylen tarjontaan ja Yle tavoittaakin heidät huomattavasti paremmin kuin nuoret yleisöt. Käytännössä tavoitamme lähes kaikki yli 60-vuotiaat suomalaiset. Näiden mittareiden perusteella iäkkäämpien suomalaisten palvelussa Yle onnistuu siis hyvin.

Myös Yle Areenaa katsotaan tasaisesti kaikissa ikäryhmissä ja käyttäjien määrä kasvaa jatkuvasti. Areena on siis löytänyt ystäviä niin nuorissa kuin vanhemmissakin ikäryhmissä. Valitettavasti perinteisen television ohjelma-ajan puitteissa on täysin mahdotonta esittää kaikkea verkkopalvelu Yle Areenasta löytyvää sisältöä. Ja esimerkiksi kirjoittajan mainitsemat vanhat draama- ja viihdesarjat julkaistaan vain verkossa siksi, että tästä verkkojulkaisemisesta on sopimus tekijöitä edustavien järjestöjen kanssa.

Kirjoittajan huoli ihmisten digitaidoista on ymmärrettävä ja laajempi yhteiskunnallinen kysymys. Yle haluaa omalta osaltaan tukea suomalaisia oppimaan näitä uusia kansalaistaitoja tarjoamalla mielenkiintoisia, suomalaisia sisältöjä ja helposti käytettäviä palveluja myös verkossa.

Petri Jauhiainen
julkaisupäällikkö
TV ja Areena, Yle

Journalistinen johtaminen ja päätöksenteko Ylessä toimivat yleensä asianmukaisesti. Niitä on silti jatkuvasti kehitettävä. Vastuu sananvapaudesta on ensisijaista. On myös lisättävä journalismin käytäntöjen ymmärrettävyyttä ja avoimuutta yleisölle.

Professori Olli Mäenpään mukaan yhtiön ulkoista riippumattomuutta on vahvistettava. Yle tarvitsee vahvan ja näkyvän palomuurin. Valtiovalta, järjestöt tai taloudelliset toimijat eivät saa puuttua Ylen journalismiin eikä Yle saa ottaa vastaan journalismin ohjailua miltään taholta.

Mäenpää peräänkuuluttaa muutosta yhteiskunnallisiin ja poliittisiin käytäntöihin.

“Yle toimii riippumattomasti, mutta yksittäiset vaikuttamisyritykset näyttävät ongelmallisilta. Suomessa tapana ollut neutraali suhtautuminen vaikuttamispyrkimyksiin voi horjuttaa luottamusta Ylen riippumattomuuteen. Journalistien yhteydet päättäjiin ovat toki välttämättömiä, riippumattomuus ei edellytä umpioitumista. Myöskin avoin palaute ja kritiikki ovat välttämättömiä journalismissa”, Mäenpää toteaa.

Selvityksen suositus on, että Ylen riippumattomuutta seurataan ja arvioidaan esimerkiksi vuosittain. Ylen tulisi myös uutisoida suorat vaikuttamisyritykset.

Mäenpää esittää selkeää riippumattomuuden määritelmää esimerkiksi Yle-lakiin. Myös hallintoneuvoston roolia strategian päätöksenteossa tulisi arvioida.

Entistä parempaa journalistista johtamista

Ylen journalistinen päätöksenteko ja johtaminen ovat raportin mukaan kunnossa. Ylessä panostetaan arvioivaan ja kehittävään toimintakulttuuriin. Journalismin johtamisen tavat ovat erilaisia eri toimituksissa. Mäenpään kriittinen huomio kuitenkin on, että journalistisen johtamisen erityisiä laadullisia haasteita ei ole riittävästi tunnistettu.

Mäenpää toteaa, että vastaavan toimittajan vahva ja itsenäinen ohjaus- ja päätösvalta perustuu lakiin. Journalismin johtamisessa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa korostuvat arvioinnin mukaan direktiovalta eli työnjohto-oikeus ja rikosoikeudellisen vastuun kysymykset.

Vastuu sananvapaudesta on silti ensisijaista. Vastuullinen ja luotettava journalismi on Yleisradion vahvuus, joskin Mäenpää painottaa myös rohkean otteen merkitystä. Lisäksi painotetaan henkilöstöjohtamisen kohentamista. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistinen periaatetyö saa kiitosta.

"Raportti käy monipuolisesti ja syvällisesti läpi Ylen riippumattomuuden ja journalistisen johtamisjärjestelmän osa-alueita. Se muistuttaa siitä, että hyvä Ylen journalistinen johtaminen ei ole vain selkeitä normeja ja säännöksiä vaan Ylen tehtävästä ja roolista nousevia velvollisuuksia. Näitä on journalistisessa johtamisessa koko ajan pidettävä esillä”, toteaa Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo vastaavien toimittajien puolesta.

“Mäenpään raportti antaa vastaaville toimittajille paljon aineksia riippumattoman journalistisen työn laadun parantamiseen. Se on hyvä asia. Yhteiskunta ja Ylen toimintaympäristö muuttuvat jatkuvasti, uusia tilanteita tulee vastaan ja myös virheitä sattuu. Ne tunnistamme ja parannamme käytäntöjä”, Silvo jatkaa.

Selvitys painottaa Ylen hallituksen roolia journalistisen ja henkilöstöjohtamisen edellytyksien vahvistamisessa. Mäenpää mainitsee lisäksi ns. Terrafame-tapauksen arvioinnin, jota ei hänen mukaansa ole Ylessä tehty riittävästi riippumattomuuden, sananvapauden ja julkisen palvelun velvoitteiden näkökulmasta.

Ylen hallitus on tuoreeltaan käsitellyt professori Mäenpään raportin ja toteaa:

“Hallitus on tyytyväinen siihen, että selvityksen perusteella riippumattomuus ja journalistinen vastuu ja päätöksenteko Ylessä toimivat asianmukaisesti. Raportin mukaan ilmeni puutteita toimitusten johtamisessa, minkä vuoksi hallitus kehottaa jatkamaan jo aloitettuja kehittämistoimenpiteitä. Hallitus velvoittaa lisäksi toimitusjohtajan valmistelemaan ripeästi esityksen korjaavista toimenpiteistä, jotka vastaavat selvityksessä esiin tulleisiin puutteisiin.

Hallitus on käsitellyt riippumattomuuden ja journalismin kysymyksiä aiemmissa kokouksissaan. Hallituksen arviointi perustuu niissä käsiteltyihin sekä nyt esitettyihin tietoihin.

Hallitus painottaa edelleen, että luotettava, faktapohjainen ja riippumaton journalismi on Ylen toiminnan kulmakivi. Vastaavilla toimittajilla on tämän tehtävän toteuttamisessa hallituksen luottamus.”

Professori Olli Mäenpään raportti liitteenä:
Yleisradion journalistinen päätöksentekoprosessi, arviointiraportti

Lisätiedot:
Ismo Silvo, julkaisujohtaja, vastaava toimittaja, p. 040 505 1924, ismo.silvo@yle.fi
Thomas Wilhelmsson, Ylen hallituksen puheenjohtaja

Ylen vastaavat toimittajat:
Marit af Björkesten, johtaja, Svenska Yle
Atte Jääskeläinen, johtaja, Uutis- ja ajankohtaistoiminta
Ismo Silvo, johtaja, Julkaisut
Ville Vilén, johtaja, Luovat sisällöt

Selvityksen tausta: Ulkopuolisesta selvityksestä päätettiin helmikuussa
Mäenpään raportin toimeksianto 23.2.
Ylen vastaavat toimittajat sopivat yhtiön hallituksen kanssa 23.2.2017, että koko yhtiön journalismiin ja ohjelmiin liittyvä päätöksenteon laatu arvioidaan. Toimeksiannon taustalla on keskustelu Yleisradion journalistisen päätöksenteon laadusta ja prosessista.

Toimeksiannossa määriteltiin auditoinnin kohteeksi erityisesti:

• sananvapauslain edellyttämien vastuiden määrittämistä, delegointia ja toteutusta käytännössä;
• päätöksentekojärjestelmän selkeyttä ja toteutumista journalistisessa johtamisessa;
• säännösten viestimistä, niiden ymmärretyksi tekemistä ja niiden toteutumisen seurantaa arjen ohjelmatyössä sosiaalinen media mukaan lukien;
• virheiden korjaamista;
• yhtiön journalistisen työn ja toimituskulttuurin kykyä journalistisia ratkaisujaan arvioivaan ja kehittävään toimintakulttuuriin.

Selvityksen tekijä on Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Mäenpää on tehnyt vastaavia selvityksiä aiemminkin ja on tutkijana riippumaton suhteessa Yleen ja muihin medioihin. Arvioinnissa on haastateltu lähes 50 henkilöä ja tutustuttu Yleä koskevaan keskeiseen kirjalliseen aineistoon.

Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Nämä vastineet on julkaistu Lapin Kansassa sekä Ilkassa ja Pohjalaisessa 16.5.2017.

Lapin Kansan pääkirjoituksessa kirjoitettiin Ylen uutisoinnista liittyen Ranskan presidentinvaaleihin (Lapin Kansa 9.5.). Pääkirjoitus kritisoi sitä, miksi Yle uhrasi uutisaikaa vaalien käsittelyyn.

Ranskan vaalit olivat Euroopan tulevan suunnan kannalta erittäin keskeiset. Vaalien lopputuloksella on suuri vaikutus myös Suomeen, tuli valituksi kumpi tahansa loppusuoran ehdokkaista. Siksi Yle uutisoi ja taustoitti vaaleja laajasti.

Televisioon tehtiin Pariisista kaksi suoraa pääuutislähetystä ja yksi erikoislähetys sekä lisäksi yksi erikoislähetys radioon. Aihetta käsiteltiin myös verkossa. Lähetykset tehtiin Ylen budjettiraamien puitteissa, joten ylimääräisiä kuluja ei veronmaksajille koitunut. Televisiototeutus Ranskassa tehtiin yhteistyössä Euroopan Yleisradioliiton EBU:n kanssa. Ylen tiimi paikan päällä oli erittäin pieni ja merkittävä osa tuotannollisesta ja toimituksellisesta työstä tehtiin Pasilassa.

Julkisen palvelun mediatalona isojen kotimaisten ja kansainvälisten uutisten kertominen suomalaisille on Ylen tehtävä ja velvollisuus. Suomalaisten on tärkeää olla perillä ajankohtaisista asioista ja tapahtumista jo demokratian toimivuudenkin kannalta.

Marjo Ahonen
TV- ja radiolähetysten päällikkö
Yle Uutiset

Yle käsitteli presidenttiehdokkaita tasapuolisesti

R. S. Ala-Karvia kirjoitti Yle Uutisista liittyen Ranskan presidentinvaaleihin (Ilkka 9.5.). Ala-Karvia kritisoi lähetyksen siirtämistä Pariisiin ja sitä, ettei Yle uutisoinnissaan käsitellyt kahta ehdokasta tasapuolisesti, vaan jätti esimerkiksi haastattelematta Le Penin kannattajia gallupeissaan.

Ranskan vaalit olivat Euroopan tulevan suunnan kannalta erittäin keskeiset. Vaalien lopputuloksella on suuri vaikutus myös Suomeen, tuli valituksi kumpi tahansa loppusuoran ehdokkaista. Siksi Yle uutisoi ja taustoitti vaaleja laajasti.

Televisioon tehtiin Pariisista kaksi suoraa pääuutislähetystä ja yksi erikoislähetys sekä lisäksi yksi erikoislähetys radioon. Myös verkossa aihetta käsiteltiin laajasti. Lähetykset tehtiin Ylen budjettiraamien puitteissa, joten ylimääräisiä kuluja ei veronmaksajille koitunut. TV-toteutus Ranskassa tehtiin yhteistyössä Euroopan Yleisradioliiton EBU:n kanssa. Ylen tiimi paikan päällä oli erittäin pieni ja merkittävä osa tuotannollisesta ja toimituksellisesta työstä tehtiin Pasilassa.

Presidenttiehdokkaita myös käsiteltiin Ylen laajassa vaalitarjonnassa tasapuolisesti. Haastattelimme useaan eri kertaan eri ehdokkaiden kannattajia ja välitimme ehdokkaiden itsensä puheita ja esiintymisiä.

Marjo Ahonen
TV- ja radiolähetysten päällikkö
Yle Uutiset

Yle.fi-etusivu uudistui 17.5. Uudistunut etusivu tarjoaa Ylen monipuolisen verkkotarjonnan sisällöt värikkäämmin, raikkaammin ja ilmeikkäämmin.

Aamulla etusivu on uutispainotteisempi, iltapäivällä sivu tarjoilee myös puheenaiheita ja näkökulmia. Illalla sivulle nostetaan päivän keskeisimpien uutisaiheiden rinnalle syventäviä ja taustoittavia juttuja. Sivu on myös suunniteltu toimimaan erityisen hyvin mobiililaitteilla.

Ylen verkkosivujen käyttäjiä on kuunneltu uudistusprojektin eri vaiheissa. Suunnittelutyön yhteydessä tehtiin useita käyttäjätestejä ja sivujen käyttöä seurataan tiiviisti myös uudistuksen jälkeisinä päivinä.

“Julkaisun jälkeen seuraamme erityisen tiiviisti, mistä käyttäjät pitävät ja mikä toimii. Yritämme löytää kaiken tiedon keskeltä havaintoja, joiden avulla voimme jatkuvasti kehittää palvelua mahdollisimman monelle”, kertoo Uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehittämisen päällikkö Mika Rahkonen.

Yhtenä uudistuksen tavoitteena on helpottaa Ylen kiinnostavien verkkosisältöjen löytymistä. Yle julkaisee päivittäin verkkosivuillaan noin 300 juttua sekä kaikki Areenan sisällöt. Tärkeimmät ja kiinnostavimmat uutiset löytyvät jatkossakin etusivulta, mutta Ylen uutisten varsinainen koti verkossa on yle.fi/uutiset ja sovelluspuolella Ylen Uutisvahti.

Yle.fi -etusivun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminta.

Lisätiedot:
Mika Rahkonen, Uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehittämisen päällikkö, Yle, mika.rahkonen@yle.fi

Julkaisemme Ylestä lehdille lähetettyjä kirjoituksia, vastineita ja oikaisuja. Tämä vastine on julkaistu Turun Sanomissa 17.5.2017.

Anna Kuusela kirjoitti Yle Teema & Fem -kanavapaikasta (TS 13.5.). On ilahduttavaa, että ruotsinkieliset sisällöt Ylen kanavilla kiinnostavat.

Kuuselalla on kuitenkin turhia pelkoja suosittujen SVT:n ohjelmien katoamisesta Ylen kanavilta kanavauudistuksen jälkeen. Esimerkiksi Skavlan ei suinkaan ole katoamassa vaan säilyy edelleen ohjelmistossa. Jatkossa se myös tekstitetään suomeksi, mikä saattaa ilahduttaa monia ja tuoda ohjelmalle uusia ystäviä.

On totta, että Ruotsin SVT Worldin ohjelmavirta ei enää Ylen kanavilla näy. Yle Femin kanavapaikalla esitetyllä SVT Worldin ohjelmistolla oli kokonaisuutena myös vähän katsojia. Uskomme, että kun ruotsinkielistä ohjelmaa – siis myös näitä suosittuja SVT:n ohjelmia – tarjotaan aiempaa mietitymmin ja harkitumpina aikoina, ne löytävät katsojansa paremmin.

Skavlanin lisäksi esimerkiksi visailuohjelma Vem vet mest?, Allsång på Skansen, Doobidoo ja På spåret siis säilyvät Ylen kanavilla. Tietysti seuraamme tarkasti, mitä muita uusia naapurimaan ohjelmia voisimme Suomessakin esittää. Maininnan arvoista on sekin, että Yle saa aiempaa enemmän oikeuksia julkaista Ruotsin television ohjelmia myös Yle Areenassa. Tämä varmasti ilahduttaa heitä, jotka eivät halua olla sidottuja perinteisen television ohjelma-aikoihin.

Kirjoittaja oli huolissaan suomenruotsalaisen tv-kulttuurin säilymisestä. Yle Femin omien ohjelmien määrä pysyy kanavauudistuksen jälkeenkin lähes entisellään. Ja juuri suomenruotsalaisen television kehittämisen kannalta uudistus on tärkeä: se mahdollistaa myös suomenruotsalaisen uuden television ja Yle Arenanin kehittämisen. Yhteinen kanavapaikka poikii myös uudenlaista yhteistyötä. Esimerkiksi ainutlaatuinen, uusi kaksikielinen kulttuuriohjelma on tekeillä.

Unni Malmgren
tv- ja radiopäällikkö, Svenska Yle

Julkisen palvelun mediayhtiönä Ylen on palveltava kaikkia suomalaisia ja oltava läsnä siellä missä ihmisetkin ovat. Median käyttötapojen muuttuessa ihmisten tavoittaminen on käynyt yhä haastavammaksi. Yleltäkin tämä vaatii uudistumista.

Menneet ovat ajat, jolloin perinteisen television ja radion kautta tavoitettiin kaikenikäiset suomalaiset. Mediankäyttö on yhä pirstaloituneempaa: tietoa ja viihdettä haetaan useista eri palveluista. Kun nopeita verkkouutisia on saatavilla useista eri lähteistä, niillä ei voi enää erottautua kilpailijoista.

Ihmisten ajasta kilpailee yhä suurempi joukko yrityksiä ja palveluita ja kilpailukentän määrittely käy entistä haastavammaksi. Erityisesti nuoria seuraamalla näemme mihin mediankäyttö on menossa. Esimerkiksi omien lasteni mediankäytössä tärkeimmät palvelut ovat Snapchat, Instagram, musical.ly. Whatsapp, Netflix, Spotify ja Yle Areena, josta on katsottu ahkerasti suosittua norjalaista Skamia.

Helsingin Sanomissa toimittaja Jussi Pullinen kirjoitti siitä, miten sosiaalisen median jättiläiset ovat laajentamassa reviiriään ohjelmateollisuuteen. Esimerkiksi Facebook ja Snapchat suunnittelevat sarjojen tuottamista verkkoon. Netflixin toimitusjohtaja Reed Hastings sanoi hiljattain, että sen pahimmat kilpailijat eivät suinkaan ole Amazon, YouTube tai perinteiset mediatalot vaan uni. Onko ihmisten tarve katsoa laatusarjoja suurempi kuin tarve nukkua?

Mediankäytön valinta ei perustu enää saatavuuteen vaan siihen, kuka pystyy tarjoilemaan palvelunsa parhaalla mahdollisella tavalla. Ja koska vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia, suomalaisten mediatalojen koveneva haaste on tavoittaa suomalaiset.

Yle.fi-verkkopalvelu uudistuu

Ylen verkkopalveluissa tapahtuu lähitulevaisuudessa kiinnostavia uudistuksia. Ensimmäisenä uudistuu Yle.fi -etusivu 17.5. Uudistus näkyy erityisesti sivun ilmeessä: se on raikkaampi, ilmeikkäämpi ja värikkäämpi. Taitto tehdään uudella tavalla ja sivu on myös suunniteltu toimimaan hyvin mobiililaitteilla. Tarkoituksena on lisäksi lanseerata lähikuukausina uutiskirjepalvelu.

Jotta tavoitamme suomalaiset, meidän pitää ymmärtää heitä. Yle.fi-uudistustyön yhteydessä Taloustutkimus selvitti tilauksestamme, miten 15–75 vuotiaat suomalaiset käyttävät mediaa verkossa. Otanta oli yli 2000 ihmistä, ja selvitys täydentää viime vuosina tekemiämme tutkimuksia eri verkkopalvelujen käytöstä.

Selvitys antaa eväitä ymmärtää, mikä on kiinnostavinta sisältöä ja luontevin jakelukanava eri kohderyhmille. Esimerkiksi “perinteiseen mediaan syventyjät” katsovat lineaarista tv:tä, “uutisnälkäiset” seuraavat uutisia yle.fi/uutiset-verkkosivuilla tai Uutisvahti-sovelluksella ja “nettinatiivit” voi olla helpoin tavoittaa sosiaalisen median kanavissa – tai kuten toivomme, uudistetun yle.fi-etusivun kautta.

Uudistusten tavoitteena on tarjoilla Ylen sisältö suomalaisille parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä auttaa pitämään Ylen digipalvelut elinvoimaisina ja jakelukanavat omassa hallinnassamme.

Olemme siellä missä suomalaisetkin

Ylen sisältöjen pitää olla saatavilla niissä kanavissa, jotka ovat suomalaisille tärkeitä. Haluamme käyttäjät päivittäin Ylen omille alustoille ja palveluihin heille sopivimmalla tavalla.

Tapoja päästä Ylen sisältöihin verkossa on monia: etusivu, uutiskirjeet, sovellukset ja somekanavat. Esimerkiksi omiin aamurutiineihini kuuluu tarkistaa Uutisvahdin “herätys”-ilmoitus puhelimesta, lukea tabletilla Ylen ja Helsingin Sanomien tärkeimmät uutiset ja vilkaista, mitä Facebook sanoo.

Pohdintaa siitä, miten mediayhtiöiden tulisi asemoida itsensä nopeasti muuttuvassa mediakentässä, käydään meillä ja maailmalla. Jos Ylen rooli kutistuisi vain sisällöntuottajaksi, joka jakelee sisällöt kolmansien osapuolten alustojen kautta, menettäisimme kontrollin dataan, asiakkuuteen ja riippumattomiin julkaisupäätöksiin.

Tavoite pitää jakelukanavat omassa kontrollissa ei tarkoita sitä, että Yle ei julkaisisi mitään kolmansien osapuolten alustoilla. Teemme sen silloin, kun se on asiakkaiden tavoittamisen kannalta perusteltua.

Selkiytämme esimerkiksi eri some-tilien roolin ja elinkaaren eri yleisöjen tavoittamisessa ja palvelemisessa. Kun suhde haastaviin kohderyhmiin on luotu somessa, heidät on mahdollista ohjata myös muiden palveluidemme pariin, kuten Yle Areenaan tai Yle.fi -sivulle.

Esimerkiksi sosiaalisen median videopalvelu Yle Kioski ja sosiaalisessa mediassakin aktiivinen, nuorille suunnattu radioakanava YleX ovat onnistuneet hienosti uusien kohderyhmien tavoittamisessa, samoin viime kevään Sekasin 24/7-sarja, jossa käsiteltiin nuorten mielenterveysongelmia.

Onko Yle myös sosiaalinen media?

Uskon, että voimme synnyttää Ylen palveluiden ympärille toimivia yhteisöjä, joissa ihmiset voivat arvostavalla tavalla kohdata toisiaan. Käyttäjien luoma sisältö voi parhaimmillaan olla yhtä arvokasta kuin toimituksellinen sisältö. Kun onnistumme lisäämään ihmisten välistä ymmärtämystä ja kunnioitusta, olemme onnistuneet tehtävässämme.

Olin itse seuraamassa viime vuonna Marja Hintikka Liven “Lapsi teki minusta yksinäisen”-jakson kuvausta, jossa mukana oli “marrasvauvat”-faniryhmä. Olin vaikuttunut siitä, miten hienosti ohjelman kautta oli synnytetty merkityksellisiä kohtaamisia ja ihmissuhteita. Tarvitsemme lisää tällaisia eri medioita yhdistäviä menestyskonsepteja, jotka synnyttävät yhteisöllisyyttä.

Ylen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, että sisältömme tavoittavat suomalaiset. Yle.fi-uudistuksessa tavoitteemme on se, että oikea sisältö löytää oikeat ihmiset, ja suomalaiset kokevat verkkopalvelumme tärkeiksi itselleen.

Mikko Rusama on Ylen Verkkokehityksen Päällikkö (Chief Digital Officer). Hän johtaa Ylen verkkopalveluiden kehittämistä, joita ovat mm. Yle.fi, Yle Areena, Svenska Yle, sekä Lasten, Nuorten ja Oppimisen -verkkopalvelut.

Radio Suomen uudeksi ohjelmapäälliköksi on valittu Jonna Ferm, 41. Ferm siirtyy tehtävään Yle Puheen ohjelmapäällikön paikalta.

Ferm on työskennellyt 2000-luvun vaihteesta Ylen radiokanavilla useissa eri tehtävissä: muun muassa toimittajana, juontajana, tuottajana ja vastaavana tuottajana YleX:ssä sekä ohjelmapäällikkönä Yle Puheessa. Radio Suomen ohjelmapäällikkönä Ferm aloittaa kesäkuun alussa.

Radio Suomi on ylivoimaisesti Suomen suurin radiokanava. Se on osa suomalaisten arkea ja juhlaa ja tavoittaa joka viikko yli kolmasosan suomalaisista.

“Tätä isoa joukkoa kuuntelijoita haluamme palvella hyvin tulevaisuudessakin ja samalla kehittää tarjontaamme verkossa. Jonnalla on vankka kokemus molemmista tehtävistä”, Ylen radiopäällikkö Marja Keskitalo sanoo.

Yle Puheen ohjelmapäällikön tehtävän lisäksi Ferm on viime aikoina vastannut Ylen radio- ja audiopalvelujen kehittämisestä verkossa, esimerkiksi Yle Areenassa.

“Myös Radio Suomi uusiutuu ja elää mukana suomalaisten muuttuvassa mediamaisemassa. Vahvaa ja laadukasta radiota kehitetään luonnollisesti jatkossakin. Ja uskon, että Radio Suomella on tulevaisuudessa paljon lisäarvoa myös digitaalisilla alustoilla”, Jonna Ferm sanoo.

Lisätiedot:
Marja Keskitalo, radiopäällikkö, marja.keskitalo@yle.fi
Jonna Ferm, ohjelmapäällikkö, jonna.ferm@yle.fi

Tutkivan journalismin yhdistys on myöntänyt tänä vuonna uuden palkinnon, Journalismin johtotähti -palkinnon Ylen toimittajille Minna Knus-Galánille ja Kjell Lindroosille. Palkinto myönnettiin Panaman papereihin liittyvistä paljastuksista.

Vuoden 2016 Lumilapio-palkinnon yhdistys myönsi Turun Sanomien Rebekka Härköselle. Palkinto annettiin juttusarjasta, joka paljasti Kupittaan sairaalan suljetun osaston väärinkäytökset.

Minna Knus-Galán on mukana kansainvälisessä tutkivien toimittajien järjestössä ICIJ:ssä, joka palkittiin huhtikuussa Pulitzer-palkinnolla Panaman papereiden tutkinnasta.

Minna Knus-Galánille ja Kjell Lindroosille ojennettiin alkuvuodesta myös Koura-pääpalkinto. Voitto tuli Panaman papereita käsittelevälle Yle TV1 ja Yle Fem kanavien yhteistuotannolle MOT: Maailman suurin tietovuoto. Ohjelma palkittiin viikoittaisten ja sarjamuotoisten asiaohjelmien -sarjassa.

Euroopan parlamentti hyväksyi 18. toukokuuta Brysselissä käydyssä äänestyksessä asetuksen verkkosisältöjen ns. portabiliteetista eli siirrettävyydestä. Jatkossa EU-maiden kansalaiset voisivat käyttää asuinmaassaan tilaamaansa tai hankkimaansa sisältöä oleskellessaan tilapäisesti toisessa EU-jäsenvaltiossa.

Päätös koskee ensisijaisesti maksullisia verkkosisältöpalveluita. Yle Areenan kaltainen ilman rahallista maksua tarjottava verkkosisältöpalvelu voi halutessaan ottaa siirrettävyyden käyttöön. Silloin palvelun täytyy tunnistaa käyttäjiensä ns. asuinjäsenvaltio eli se EU-valtio, jossa käyttäjä asuu.

Areenan osalta se tarkoittaa, että Ylen palveluiden käyttäjän asuinvaltioksi täytyy tunnistaa Suomi. Näin Yle voisi poistaa luotettavasti tunnistetuilta käyttäjiltä Areenan käytön maarajoitukset EU:n sisäisten matkojen ajaksi.

“Toteutamme tämän tunnistamisen Yle Tunnukseen liitettävän pankkitunnistautumisen avulla”, toteaa Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti.

Joissain tapauksissa Ylen sisältöjen käyttö Suomen rajojen ulkopuolella on nyt estetty ns. geoblokkauksella. Sen piiriin kuuluvat lähinnä urheilu ja kansainväliset sisällöt sekä tietyt ohjelmat, joiden sisältämä musiikki rajoittaa niiden käyttöä Suomen rajojen ulkopuolella tekijänoikeussyistä.

EU:n ministerineuvoston tulee vielä hyväksyä siirrettävyysasetus. EU:n jäsenmailla on tämän jälkeen yhdeksän kuukautta aikaa saattaa säännöt voimaan.

Asetus liittyy EU-komission digitaalisten sisämarkkinoiden (Digital Single Market) ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on parantaa kuluttajien mahdollisuutta käyttää sisältöpalveluita koko EU:n sisämarkkinoiden alueella.

Yhteistoimintaneuvottelut Ylen ruotsinkielisessä yksikössä alkoivat 15.3. ja niiden piirissä on ollut yhteensä 161 henkilöä Svenska Ylen uutisista, faktasta ja fiktiosta sekä julkaisuosastolta ja toiminnan kehityksestä. Yt-menettely päättyi 19. toukokuuta 2017.

Päättyneiden neuvotteluiden jälkeen 42 tehtävää lakkasi ja 30 uutta tehtävää syntyi. Yhteensä vähennys on 20 henkilötyövuotta ja 7 henkilöä irtisanotaan. Yt-menettelyn alkaessa arvio oli, että korkeintaan 18 henkilöä irtisanottaisiin.

Yhteistoimintamenettelyn taustalla on muun muassa parlamentaarisen Yle-työryhmän linjaus ohjelmien ja palveluiden hankinnan lisäämisestä.

“Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta. Eläkkeelle siirtymisten lisäksi uudelleenorganisointi alensi vähennystarvetta”, sanoo Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten.

Lisätiedot:
Marit af Björkesten, johtaja, Svenska Yle, p. 09 1480 5396
marit.af.bjorkesten@yle.fi