Yle Teeman ystävät ovat huolestuneet kanavan jatkosta. Tai laajemminkin Ylen sitoutumisesta kulttuuriin. Sanottakoon heti alkuun selvästi: Yle Teema säilyy ja Yle kantaa vastuunsa kulttuuritoimijana.
Ylen tarina lähti aikoinaan kulttuurista ja sivistyksestä. Nyt, 90 vuotta myöhemmin, Yle panostaa kulttuuriin enemmän kuin koskaan ja tuo kulttuuria yhä monipuolisemmin tavoin tarjolle kaikille suomalaisille. Ylen viime päivinä julkistetuissa uudistuksissa on kyse siitä, että tämä kulttuurin luominen, tarjolle saattaminen ja löydettäväksi tekeminen, jatkuu myös tulevaisuudessa. Yle on sitoutunut kulttuuritehtäväänsä ja otamme tämän tehtävän vakavasti.
Mediankäytön muutos ei koske vain journalismia, myös kulttuurisisältöjen kulutus on muutoksessa. Nähtävissä olevassa tulevaisuudessa paras palvelu rakennetaan ilman muuta kanavaradion ja -television sekä hyvin taitetun verkkopalvelun yhteispelillä. Siitä nyt julkistetuissa suunnitelmissa on kyse. Ellei tässä onnistuta, sen huonompi suomalaisen kulttuurin elinvoimalle ja läsnäololle.
Yle Teema on arvostettu kulttuuritelevisiopalvelu. Sen lupaus pitää sisällään kulttuurin monipuolisuuden, yllättävyyden, kansainvälisyyden ja reagoivuuden. Kaikki tämä on ajatuksella taitettu tarjolle katsojille. Tämä kulttuurikanavan lupaus ei muutu mihinkään. Yle Teema on jatkossakin tinkimätön kulttuurikanava.
Teeman ohjelmia katsotaan kuitenkin jo nyt paljon Yle Areenasta - ja tämä katsominen kasvaa. Esimerkiksi Teeman dokumentit ovat Areenan katsotuimpia sisältöjä. Teemaa ei siksi pidä kahlita liiaksi perinteiseen televisioon, vaan kohtalonkysymyksenä on kykymme laajentaa sen palvelu myös verkkoon ja Yle Areenaan. Yhtä aikaa on säilytettävä, mutta myös rakennettava vahvaa tulevaisuutta.
Yle Teeman ohjelmisto tulee säilymään televisiossa jotakuinkin nykyisen laajuisena. Ohjelmisto rakennetaan nykytasoisin resurssein. Se ei häviä minnekään. Uuden sisällön eli ensilähetysten määrä säilyy entisellään. Tarjolla on edelleen dokumentteja, teemailta, musiikkia ja elokuvia. Sen sijaan Teeman roolia Yle Areenan osana kasvatetaan. Nykyisin Yle Teeman sisällöt ovat hajallaan Areenassa, tulevaisuudessa ne kootaan paremmin yhteen ja löydettävyyttä parannetaan. Voittajia tässä uudistuksessa ovat kulttuurisisällöt ja katsojat.
Yle on viime vuosina lisännyt merkittävästi kulttuurisisältöjen määrää. Laaja julkinen kulttuuritarjonta pitää sisällään lastenkulttuurin, draaman ja monipuolisen kulttuurisen muistin, arkistot ja niiden julkaisemisen. Radiodraama on juuri tehnyt laajan kotimaan kiertueen ja tallentanut suomalaista draamaa teattereista kautta maan. Nuorten draamassa haetaan uutta ilmaisua, tuoreita esimerkkejä ovat esim. Lovemilla ja Sekasin. Suomalaista uutta musiikkia tilataan ja soitetaan kaikissa genreissä. Vähemmistöjen kulttuurisisältöjen toteuttajana arkista työtä tehdään jatkuvasti. Koko Radion sinfoniaorkesterin toiminta tilausteoksista konserttien julkaisuun ja taltioimiseen eri muodoissa on osa keskeistä kulttuuritehtävää. RSO:n tarjontaa tuodaan yhä laajemmin myös kansainvälisen yleisön saataville, uusimpina teinä ovat levitys Arten ja Mezzon kautta maailmalle. Yle rahoittaa ja näyttää kotimaisia pitkiä elokuvia, samoin dokumentteja ja lyhytelokuvia molemmilla kotimaisilla.
Yle on myös sitoutunut edistämään Suomen kaksikielisyyttä. Suunnitelmissa on lisätä suomen- ja ruotsinkielisten kulttuuritoimitusten yhteistyötä. Ruotsinkielistä tarjontaa sijoitetaan suunnitelmiemme mukaan myös muille kanaville. Vaatimuksissa sijoitella kaikki ruotsinkieliset ohjelmat kaikille tv-kanaville suomenkielisen ohjelmiston sekaan on myös kääntöpuolensa, jota sietää pohtia: myös suomenruotsalaiselle väestönosalle on taattava, että ohjelmat löytyvät helposti. Kieli on monille suomenruotsalaisille tärkein valintakriteeri, vielä tärkeämpi kuin kanavan profiili. Jotta ruotsinkielisiä palveltaisiin samoin yhtäläisin ehdoin kuin suomenkielisiä, meidän on myös lähetettävä muun muassa uutiset, ajankohtaisohjelmat, lastenohjelmat, alueelliset ja tutkivat ohjelmat ruotsiksi parhaaseen katseluaikaan. Myös ruotsinkielisellä puolella on tarve tehdä pidempiä suoria lähetyksiä lyhyellä varoitusajalla ja koko illan ohjelmia. Yksi pääasiallinen kanavapaikka televisiossa palvelee tätä tavoitetta, samalla kun Areenan ruotsinkielistä tarjontaa myös kootaan yhteen. Yle Areenasta tehdään nykyistä kaksikielisempi.
Julkisen palvelun kulttuuritehtävän suuri haaste on kyvyssä yhtä aikaa säilyttää ja vaalia, mutta myös uudistaa ja haastaa sekä kulttuurin sisältöjä että julkaisutapoja.
Ylen hallintoneuvosto tekee parhaillaan ennakkoarviota Ylen television ja Yle Areenan uudistussuunnitelmista. Keskustelu julkisen palvelun kulttuuritehtävästä ja tavoista toteuttaa sitä tässä yhteydessä on loistava asia. Se kertoo meille tekijöille yleisöjen sitoutumisesta, intohimosta ja vastuusta, jota kulttuurista ja Suomen kaksikielisyydestä tunnetaan.
Ismo Silvo, julkaisujohtaja, Yleisradio
Ville Vilén, luova johtaja, Yleisradio
Marit af Björkesten, Svenska Ylen johtaja, Yleisradio